Erotuksena esimerkiksi keuhkoihin ja sydämeen kilpirauhanen on elin, jonka toimintaa et huomaa mitenkään. Sitä ei näe, tunne eikä kuule. Mutta kilpirauhanen on elintärkeä, sillä se säätelee elimistön aineenvaihduntaa tuottamalla hormoneita T3 (trijodityroniini) ja tyroksiini (T4).

Kilpirauhassairauksissa on siksi tavallista, että elimistö ei ota ravinnosta talteen tarvitsemaansa energiaa, mikä aiheuttaa monenlaisia komplikaatioita, joista tietyt ovat jopa hengenvaarallisia.

Täältä voit lukea kilpirauhastestistä.

Kilpirauhasen sijainti kehossa

Kilpirauhanen on siinä määrin tuntematon elin, että monet eivät edes tiedä missä se sijaitsee. Se sijaitsee kaulan etupuolella, aivan kurkunpään alapuolella ja tarkalleen henkitorven edessä. Kilpirauhanen muistuttaa ulkonäöltään perhosta. Siinä on kaksi lohkoa jotka yhdistää toisiinsa poikittainen osa - istmus. Lohkot sijaitsevat kahta puolta henkitorvea perhosen muodossa. Nämä kaksi "siipiosaa" yhdistää kapea kudososa. Kilpirauhanen tuottaa hormoneita ja on tärkeää huomoida että kilpirauhanen tuottaa oikean määrän kyseisiä hormoneita. Muuten syntyy epätasapaino. Juuri tämän epätasapainon meidän testimme pystyy havaitsemaan. Katso kuva oikealla.

Erilaisia kilpirauhassairauksia

Monet ihmiset kärsivät kilpirauhasen sairauksista. Näihin on etupäässä syynä se, että kilpirauhanen on ali- tai yliaktiivinen tai suurentunut. Tietyt niistä hoidetaan lääkkeellisesti, kun taas toisista parantuu tehokkaimmin leikkauksella.

Alla kuvailemme tavallisimpia kilpirauhassairauksia.

Struuma

Struuma tarkoittaa kilpirauhasen suurentumista ja se ilmenee turvotuksena kaulassa. Struuma on huomattavasti yleisempi naisilla kuin miehillä, ja neljä viidestä sairastuneesta on naisia. Struuma on oikeastaan yläkäsite useammalle kilpirauhassairaudelle, joista yleisimmät ovat:

• Gravesin eli Basedowin tauti. Tässä sairaudessa kilpirauhanen muodostaa liikaa tyroksiinia ja kilpirauhanen turpoaa. Gravesin taudin aiheuttaa suurimmaksi osaksi kilpirauhasen yliaktiivisuus.

• Kyhmystruuma. Kuten nimi antaa ymmärtää, kilpirauhaseen muodostuu pieniä kyhmyjä. Ne voivat aiheutua hyvänlaatuisista kystista tai pahanlaatuisista kasvaimista, jotka tosin ovat epätavallisia.

• Hypertyreoosi (Myrkkystruuma). Hypertyreoosissa kilpirauhanen erittää liikaa kilpirauhashormonia. Sairaus oli aikaisemmin tappava, mutta nykyaikaisten lääkkeiden avulla hypertyreoosin - tai arkisesti nimitettynä myrkkystruuman - kuolleisuus on laskenut lähes nollaan.

• Hypotyreoosi. Tässä sairaudessa kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormoneja tyroksiini ja trijodityroniini. Seurauksena on matala aineenvaihdunta ja voit tuntea itsesi väsyneeksi, palelevaksi ja painosi voi nousta. Sairaus aiheuttaa usein tunteen, että elimistö käy "säästöliekillä".

Kilpirauhasen tulehdukset

Tulehdus voi järkyttää hormonitasapainoa ja kilpirauhanen voi tuolloin alkaa tuottaa joko liikaa tai liian vähän kilpirauhashormonia. Tulehdus voi myös aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen. Jotkut voivat tehdä kilpirauhasesta aristavan ja kovan. On olemassa eri tyyppisiä kilpirauhasen tulehduksia ja niihin sairastuvat naiset miehiä useammin.

Ne ovat pääasiallisesti viruksen aiheuttamia, mutta myös bakteerit voivat aiheuttaa kilpirauhasen tulehduksen. Oireet vaihtelevat, mutta tavallisia oireita ovat kipu, epämiellyttävä tunne kurkussa sekä väsymys.

Krooninen kilpirauhastulehdus

Yleisin kilpirauhastulehdusmuoto. Sairaus on pitkäaikainen ja vaikeasti hoidettava, mutta periaatteessa se ei ole hengenvaarallinen. Kroonisessa kilpirauhastulehduksessa veressä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasessa sijaitsevia elimistön omia soluja vastaan. Immuunipuolustus ei pysty pidättelemään virusta ja bakteereita, vaan reagoi suurentamalla omia kilpirauhassolujaan.

Sairaus aiheuttaa useimmiten kilpirauhasen koon suurentumisen, mutta myös sen pienenemistä esiintyy. Nämä voidaan erottaa toisistaan Hashimoton kilpirauhastulehdukseksi (suurentuminen) ja atrofiseksi autoimmuuniksi kilpirauhastulehdukseksi (pieneneminen). Hoitona on usein kilpirauhashormonilisä. Kortisonitabletit voivat hillitä tulehdusta.

Subakuutti kilpirauhastulehdus

Toiseksi yleisin kilpirauhastulehduksen muoto on subakuutti kilpirauhastulehdus. Sairaus ei etene äkillisesti, vaan kehittyy hillitysti ja asteittain. Sairautta kutsutaan toisinaan myös de Quervainin kilpirauhastulehdukseksi.

Sairaus on pääasiassa viruksesta johtuva ja se aiheuttaa aluksi että kilpirauhanen erittää liikaa hormonia. Hetken päästä taudin kehityksessä tapahtuu käännös ja silloin se muodostaa liian vähän hormonia. Kilpirauhasen koko voi myös pienentyä tai suurentua sairauden edetessä.

Muita kilpirauhastulehduksen muotoja

Vaikka se onkin epätavallista, kilpirauhastulehdus voi johtua myös bakteeri-infektiosta.

Tulehdus voi syntyä myös kaulan sädehoidon tai radiojodihoidon seurauksena.

Diagnoosi ja hoito

Kilpirauhastesti indikoi hyvin kilpirauhasen terveydentilaa. Jos kilpirauhanen on suurentunut, sinun täytyy hakeutua hoitoon. Mikäli kilpirauhanen alkaa tuntua suuremmalta, nystyräiseltä ja epätasaisemmalta, sinun tulee mennä lääkäriin. Tutkimuksissa lääkäri toteaa, minkä tyyppinen struuma on kyseessä, ja määrää sopivan hoidon.

Mikäli lääkäri epäilee syöpää kilpirauhasessa, kilpirauhasen soluista voidaan ottaa irtosolunäyte ohuella neulalla. Soluja tutkitaan sitten mikroskoopilla, jotta voidaan todeta, onko kyseessä syöpä vaiko ei ja määrätä jatkotutkimukset ja -hoito.

FAQ

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta johtuvia kilpirauhasoireita

Hypotyreoosi tarkoittaa, että kilpirauhanen tuottaa liian vähän kilpirauhashormoneja. Elimistö käy säästöliekillä ja aineenvaihdunta on matalalla tasolla. Tavallisin syy hypotyreoosiin on, että elimistön oma immuunipuolustus on hyökännyt kilpirauhasta vastaan ja aiheuttanut tulehduksen, joka häiritsee rauhaskudosta. On olemassa myös muita syitä hypotyreoosiin, kuten esim. kilpirauhasen sairaus tai hypofyysi, raskaus, jodinpuute, tai se jos on aiemmin ollut leikkauksessa tai saanut hoitoja struumaan.
hypotyreoosin oireita voivat olla:
-väsymys ja jaksamisen puute
-paleleminen
-masentuneisuus

Kilpirauhasen yliaktiivisuudesta johtuvia kilpirauhasoireita

Hypertyreoosissa kilpirauhanen tuottaa liikaa kilpirauhashormonia. Se saa elimistön toimimaan ylikierroksilla ja tekee aineenvaihdunnasta vilkkaan.

Hypertyreoosi voi johtua siitä, että immuunijärjestelmä reagoi virheellisesti ja muodostaa vasta-aineita kilpirauhasta vastaan, mikä saa hormonituotannon kasvamaan. Hypertyreoosi voi johtua myös Gravesin taudista, Basedowin taudista, kyhmystruumasta tai diffuusista struumasta.

Hypertyreoosin oireita voivat olla:

-Hikoilu

-Lämmön tunne

-Väsymys

-Ärtyneisyys

-Naisilla voi olla kuukatishäiriöitä

-Sydämentykytys ja kohonnut pulssi

-Painonlasku

-Tärinä ja vapina

-Univaikeudet

-Nopea suolentoiminta, tarve käydä vessassa useammin